Huoli: Onko meillä vaihtoehtoja? Kuten Montaigne sanoi, "se, joka pelkää kärsivänsä, kärsii jo pelkojensa vuoksi". Maksamme harmittelusta valtavan hinnan fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti, mutta tutkimukset osoittavat, että se vaikuttaa lähes kaikkiin meistä jollakin tavalla. Mikä se sitten on? Alkuperäisestä merkityksestään "kuristaa" stressi on vuosisatojen kuluessa kehittynyt nykyiseen määritelmäämme "psykologinen ahdistus tai levottomuus, joka aiheuttaa huolta, yleensä jonkin lähestyvän tai odotetun asian vuoksi".

Ymmärretään se

Se on jatkuvaa miettimistä ja arviointia aiempien tai tulevien huonojen tapahtumien mahdollisista seurauksista ja lopputuloksista. Onko se hyvä asia? Nyrkkisääntönä pitäisi olla, että jos stressaaminen ei johda mihinkään, murehdimme liikaa. Stressaamisella voi olla paljon kielteisiä vaikutuksia meihin. Jos murehdimme koko ajan, elämämme on epävarmaa. Huolenpito tuhoaa mielenrauhamme, kun epämiellyttävät ajatukset ja mielikuvat tunkeutuvat jatkuvasti ja vaikuttavat kykyymme keskittyä ja ajatella selkeästi.

Se lisää epäilyksiä ja päättämättömyyttä, mikä saa meidät tuntemaan itsemme lamaantuneiksi ja kyvyttömiksi toimimaan. Huolestuneet ajatukset aiheuttavat jännitystä kehossa. Ne vaikuttavat kykyymme liikkua. Murehtimiseen liittyviä fyysisiä ongelmia ovat päänsärky, ruoansulatusvaivat, kohonnut verenpaine, sairaudet ja astma. Äärimmäinen huolestuneisuus voi johtaa paniikkikohtauksiin.

Immuunijärjestelmä

Se vähentää immuunijärjestelmämme tehokkuutta, mikä saa meidät näyttämään vanhemmilta! Miksi siis teemme sitä? Mielemme on poikkeuksellinen väline, joka pystyy hyödyntämään kokemuksen kautta oppimaamme sekä kuvittelemaan, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua, ja näin päättelemään, mitä meidän tulisi tehdä. Huoli on kuvattu pieleen menneeksi luovuudeksi. Koska murehtiminen on eräänlaista henkistä stimulaatiota, siitä voi tulla tapa ja riippuvuus. Kun ymmärrämme, että stressi on tottumusreaktio, voimme muuttaa sitä.

Ensimmäinen askel stressirutiinista irtautumiseen on siis tietoisuus. Huomaamalla, miten huoli vaikuttaa kehoomme, voimme tunnistaa sen syyt ja tunnistaa ahdistuksemme. Sen jälkeen on mahdollista tietoisesti haastaa nämä huolestuttavat ajatukset ja muuttaa ajattelutapaamme. Vaikka kuinka haluaisimme, emme koskaan pysty hallitsemaan kaikkea. Kysy siis itseltäsi, pystytkö tekemään mitään asialle, joka aiheuttaa sinulle huolta. Jos voit, tee se, jos et voi, hyväksy, että murehtiminen ei auta yhtään.

Positiivinen toiminta

Kaikenlainen positiivinen toiminta on parempaa energiankäyttöä, ja vain fyysinen tekeminen voi vapauttaa meidät stressistä. Jos otamme pienen askeleen kohti ongelman ratkaisua, voimme huomata, ettei se olekaan niin suuri, ja se voi auttaa meitä katkaisemaan päättämättömyyden kierteen, mikä auttaa meitä tuntemaan itsemme paremmin hallinnassa. Pidä stressi mielessä ja anna itsellesi lupa pitää hauskaa.

Nauru lisää immuunisolujamme ja vapauttaa endorfiineja mielessämme, joten käyttäkäämme mielikuvitustamme suotuisammin luovalla tavalla. Elämässä ei ole varmuutta, sillä emme voi ennustaa tulevaisuutta. Siksi huoli on aina kanssamme. Mutta ajan ja energian tuhlaaminen stressiin tarkoittaa, että elämme vain puoliksi elämää. VALITSEMPA siis vähemmän stressiä ja eletään pidempään.